Sitähän voi uskoa joko sattumaan tai kohtaloon. Tai sitten niinkuin minä, häilyä siellä välillä jossain. Riippuu vähän päivästä. Tai ongelmasta. Se on lohduttavaa, kun ajattelee ettei koko elämä ole vai sarja sattumanvaraisia räpiköintejä, vaan jokaisella valinnalla on tarkoitus kuljettaa jonnekin tai jättää kuljettamatta.
Sattumahan on aika brutaali asia. Jos et satu olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, missasit ehkä mahtavan mahdollisuuden. Ehkä elämäsi mies käveli juuri ohitsesi, ehkä olisit voinut voittaa viime viikolla lotossa, kun et lotonnut. Kaikki on kiinni tuurista tai sen puutteesta. Tough luck.
Sattumahan on aika brutaali asia. Jos et satu olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, missasit ehkä mahtavan mahdollisuuden. Ehkä elämäsi mies käveli juuri ohitsesi, ehkä olisit voinut voittaa viime viikolla lotossa, kun et lotonnut. Kaikki on kiinni tuurista tai sen puutteesta. Tough luck.
Joskus voi sattumalta katsoa ulos ikkunasta juuri oikealla hetkellä ja nähdä jotain kaunista.
Mutta silloin, kun ollaan suurien kysymysten äärellä, on lohduttavampaa ajatella kohtaloa. Tämän on tarkoitus vain vahvistaa minua. Sen ei ollut tarkoitus tapahtua juuri nyt. Se työpaikka ei ollut kohtaloni ja meitä ei oltu vain tarkoituettu yhteen.
Päti maailmassa sitten kumman tahansa laki, on olemassa kuitenkin valintoja, jotka vaikuttavat koko elämään. Siis sellaisia suuria valintoja, jotka eivät ehkä silloin tuntuneet niin suurilta. Kun kolmannella luokalla päätin olla menemättä musiikkiluokalle, se määritti paljon. En vaihtanutkaan koulua. Mietin paljon, millainen elämäni olisi jos olisin ollut rohkeampi ja lähtenyt vanhasta koulustani.
Kun kerran päätin moikata tuttua, joka ajoi pyörällä ja kaatuin moikattuaan takaisin, en olisi ollenkaan tällainen ihminen. Löysin kaveriporukan, jossa löysin itseni. Ja erään miehen. Kun päätin särkeä sen miehen sydämen, alkoi tapahtumasarja josta seurasi paljon huonoja asioita (sekoilua, vääriä miehiä, itsekkyyttä) mutta enemmän hyviä. Lotta. Itsenäistyminen. Paikka missä olen nyt.
Oli se siis kohtaloa tai sattumaa, pitää muistaa, että joillakin valinnoilla on seurauksia. Joskus pitää käyttää päätä, ja valita se, mikä on järkevintä. Joskus taas pitää kuunnella sydäntään ja tehdä, mikä on itselle parasta. Joskus väärilläkin valinnoilla voi olla hyvät seuraukset. Ja usein, melkein aina, vasta myöhemmin tietää, valitsiko oikein.
3 kommenttia:
juurikin niin. ja on hienoa se, ettei tiedä etukäteen mitä tapahtuu, millon tapahtuu vai tapahtuuko sittenkään?
Tärkeintä on kulkea avoimin silmin ja vastaan ottavin sydämmin <3
Hyvä kirjoitus! Sattuma ja kohtalo ovat molemmat selityksiä niille elämän tapahtumille, joihin ei itse ole voinut valinnoillaan (ainakaan suoranaisesti) vaikuttaa.
Itse löydän sattumasta jotain paljon lohdullisempaa kuin kohtalosta. Nimenomaan sen, että elämässä voi tapahtua ihan mitä vaan, eikä ole olemassa vain jotain yhtä tähtiin kirjoitettua polkua.
Ja lisäksi sattuma antaa vielä omille valinnoille kohtaloa suuremman painoarvon, koska niiden avulla voi yrittää muokata sattuman suuntaa, "pakottaa" sen suosimaan itselle mieluisimpia vaihtoehtoja.
Mi Kool: Elämä on jännää!!
L_PP: Oot oikeassa! Ja niinhän se on, välillä se vain olisi helpompaa, että vastuun omista valinnoista voisi sysätä kohtalon käsiin. :)
Lähetä kommentti